Quantcast
Channel: Janin bonsait
Viewing all 226 articles
Browse latest View live
↧

Ikean jakkarasta työpöytä

September 2, 2017, 2:44 am
$
0
0


Ikealla on baarijakkara, joka näyttää epäilyttävästi bonsai-työpöydältä. Koska tuo linkki katoaa, varastan kuvan:


Tuohon lisätään vedenkestävät levyt saranoilla ja stopparit ruukulle, niin se on siinä. Huikan hutera, mutta ollut käytössä nyt jonkun aikaa, ja toimii kuin unelma. Pöytälevyn korkeus säädettävissä, 68-86cm, noilla levyn paksuuksilla. Pikkupuille korkeutta voisi olla enemmän, ja voi olla että teen pöytälevyjen alle vielä 10cm lokeron, johon voi tuupata työkalut.





↧
Search

Uusi puksipuu

September 3, 2017, 10:20 am
$
0
0


Viime syksyn hankintoja, spiraalimuotoon leikattu puksipuu. Nämä olivat puoleen hintaan, joten hinnaksi jäi alle 40,-. Puolet lähti pois jo syksyllä, että puu mahtui talvetuslaatikkoon. Keväällä lähti loput ja istutus kasvatusruukkuun. Puu lykkäsi uutta kasvua kaikkialta, ja uusia versoja tulee esiin edelleen. Eiköhän tuossa ole jo tarpeeksi oksia.

Puksipuut ovat siinä mielessä hankalia, että en tahdo osata panna niitä riittävän pieneen ruukkuun ja riittävän kuivaan maa-ainekseen. Pitäisi ilmeisesti unohaa näiltä kissanhiekka kokonaan. Ehkäpä hohkakiven ja laavakiven sekoitus olisi hyvä.

Puksipuu ei pidä happamasta maa-aineksesta. Pitäisi hankkia jostain kalkkikivihiekkaa puskuroimaan PH:ta. Sitä saa esimerkiksi akvaariokaupoista. Akadamaa ei pidä käyttää, sillä se on hapanta. Orgaaniset lannoitteet happamoittavat maata myös, mutta olen silti käyttänyt niitä vähän. Lisäksi tämä sai pari teelusikallisen luujauhoa, joka on nimestään huolimatta aika rakeista tavaraa. Ainakin kasvu on ollut hyvää.






↧
↧

Talvehdituksesta

November 20, 2016, 3:13 am
$
0
0
Tuli sopivat kelit talvehdituksen käsittelyyn.

Saimme joku aika sitten kunnon esimakua talvesta, mittari käväisi alle -15 asteessa. Yhtenä yönä tosin vain oli noin kylmää. Luntakin saatiin, ja Helsinki oli hetkisen kaunis. Mutta eihän se sellaisena säily. Palatiin takaisin syksyyn.

Kotimaisten puiden laatikon pidin auki, ja annoin lumen sataa sisää. Parasta olisi, jos lumeen varastoitunut kylmä pitäisi lämmöt laatikossa nollan tietämissä tai alle kevääseen asti. Uutena asiana laitoin talvehdituslaatikon päälle pressun. Tarkoitus olisi estää ylenpalttinen jään ja lumen kertyminen laatikkoon.

Nyt alkoi sitten lämpöjakso.

Laatikot pitää avata, jos lämpötila on pysyvästi plussan puolella. Muuten havut kärsivät ja voivat kuolla. 

Tähän pitäisi ehkä lisätä eristettä seiniin ja kennolevy kanneksi.

Laatikot on silloin pakko avata. Syy on havupuissa. Kun lämmöt ovat laatikossa useita asteita plussan puolella, havupuut alkavat yhteyttää ja tarvitsevat valoa. Lehtipuut eivät tarvitse mitään niin kauan kuin lehdet eivät aukea.

Valoa ei tarvita paljon, normaali päivänvalo riittää hienosti. Yhteyttäminen on hyvin vähäistä, puut eivät esimerkiksi kasva. Tai ainakaan niiden ei pitäisi. Täydellinen pimeys on kuitenkin havuille vaarallista, jos ollaan plussan puolella.


Kolmas talvi kylmälavassa, ja nyt se on TÄYSI. 

Herkemmille puille tarkoitetussa kylmälavassa oli vasta kennolevy päällä, ei styrokseja. Mittari kävi lavassa -3.8 asteessa (ulkona -15). Jos noin kylmät jatkuvat pitempään, lämpötila tippuu lavassa vielä muutaman asteen. Ulkomaanelävät uskoivat vasta tässä vaiheessa, että talvi on tullut. Loputkin japaninvaahterat luopuivat lehdistään, samoin japaninjalava.

Kun pakkaset loppuivat, kylmälavassa mentiin saman tien plussan puolelle. Silloin pitää styroksit ottaa pois lavan päältä, jos puiden joukossa on havuja. Läpinäkyvä kennolevy on ok pitää päällä, mutta sen pitäisi olla raollaan, jotta ilma vaihtuu. Nyt kun lämmintä näyttää piisaavan, poistin kennolevynkin joksikin aikaa.

Tuo kennolevy tekee talvehdituksen sikäli helpommaksi, että sen alla havut saavat valoa. Pitäisi virittää sellainen kaikkien laatikoiden päälle. Samoin tein voisi kaikista laatikoista tehdä kylmälavoja, eli lisätä seiniin styroksia eristeeksi. Tuskin se kotimaisiakaan puita haittaa, että ne välttyvät kaikkein kovimmilta pakkasilta. Lavat voisi pitää auki liki koko talven, jotta puut tajuavat kuitenkin, että on talvi, eivätkä lähde kasvamaan liian aikaisin.

Talvehditusratkaisuja voi olla monenlaisia. Kylmälava on vanha keksintö, jolla on aika määrätty merkitys. Idea on eristää kasvit ulkoilmalta kovimpien pakkasten ajaksi. Kylmä se on siksi, että siellä ei ole lantapatteria tuottamassa lämpöä. Jos sellainen on, puhutaan lämpölavasta. Sitä käytetään vihannesten kasvatuksessa, ja sillä voidaan pidentää kasvukautta useita kuukausia. Kylmälava on pohjaton laatikko, jossa on läpinäkyvä kansi. Se on edelleen kylmälava, vaikka seiniin lisätään eristystä ja läpinäkyvä kansi peitetään huippupakkasten ajaksi, perinteisesti puulevyillä, tai esim. styroksilla. Lämmöntuoton hoitaa maa.

Kun puhutaan talvehtimisesta, puille voi käyttää 4-portaista luokittelua.

  1. Trooppiset
  2. Viileää haluavat, mutta ei pakkasta
  3. Kunnon talvi, mutta ei meikäläisiä pakkasia
  4. Meikäläisen talven suojattuna kestävät. 

Tatolla on loistava järjestely, jossa ilmeiseti onnistuu talvenarkojen katergorian 2 lajien talvehditus parvekkeella. Tämä on iso juttu harrastuksen kannalta, mahdollisuus hoitaa puita parvekkeella vuoden läpeensä avaisi harrastuksen kokonaan uudelle harrastajakunnalle.

Taton systeemin termostaatin voisi varmasti säätää myös -5 asteeseen kategorian 3 puille.

Kategorian 2 kasveja voisi ehkä talvehdittaa myös lisäämällä perinteiseen kylmälavaan lämpökaapeli maan alle, jolloin lavan ehkä pystyisi pitämään termostaatilla plussan puolella.

Pakkasvahti on lämpökaali, joka alkaa lämmittää kunnolla vasta kun lämpötila uhkaa mennä miinukselle. Se voisi myös toimia.

Tässä lähestytään lämmitettyä kasvihuonetta.

↧

Männystä

September 9, 2017, 2:44 am
$
0
0
Pari huomiota männyistä.


Kuvan puu on kerätty keväällä 2016. Kuten näkyy, puu otti hiukan siipeensä. Vuoden 2016 kasvu on vähän heikkoa - vaikka tietysti kasvu on aivan loistavaa, kun otetaan huomioon että puu on vasta kerätty. Puu kasvoi kalliolla, ja sille on saatu hyvät juuret mukaan (kertoi kerääjä). Istutusalustana on kissanhiekka ja puu on laatikossa.

Erinäisistä syistä puu joutui minulle 2016 syksyllä. Tilttasin laatikon reilusti vinoon, koska kissanhiekka tuntui vettyvän aika pahasti sateilla. Talvehditus oli paljaan taivaan alla, ja lumella peitettynä, silloin kun lunta saatiin. Kastelu on ollut näin sateisen kesän aikana melko vähäistä. Tämä vuoden kasvu on ollut todella voimakasta, kuten kuvasta näkyy. Suht vähäinen Biogold lannoitteena.

Voimakas kasvu kertoo, että ensi keväänä puun kanssa voisi edetä. Usein männyille suositellaan 3 vuoden toipumistaikaa, joten hyvin voi vielä odottaakin.

Puun voisi istuttaa ruukkuun, mutta jos puu minulla vielä on, ajattelin testata sille sellaista, että koitan rapsutella pois vanhaa maata, joka on juuripaakun keskellä edelleen, kajoamatta ollenkaan laatikon reunoihin. Perustelu on se, että reunoilla kasvavat uudet juuret ovat edelleen hyvin hauraita. Voi olla, että tämän voi tehdä vähillä vaurioilla puun kannalta.


Kuvassa keskivaiheilla uudet takasilmut, jotka tulivat esiin muutamassa viikossa. Nuo taitavat olla viime vuoden kasvussa. 

Toinen asia. Mänty teki normaalit 2-3 suurta silmua liki jokaisen verson kärkeen. Napsaisin nämä kaikki pois noin 3 viikkoa sitten. Ajankohta on valittu niin, että kasvukautta on vielä jäljellä reilusti, jolloin kun silmujen tuottama auksiini häviää puun systeemistä, se tekee uudet silmut. Uusia silmuja tuntuu syntyvän eniten vuoden 2016 kasvuun, jonkun verran myös 2017 kasvuun, ja jonkin verran myös vanhempaan puuhun. Tämä lupaa hyvää tuleville vuosille. Arvaan että tämä olisi ollut virhe viime vuonna tehtynä, ei ehkä fataalia, mutta ei olisi edistänyt puun kehittymistä.

Puulle jäi liki kaikki tämän vuoden kasvu, joten tämä toimenpide ei ole suurikaan rasitus, eikä energiatalouden pitäisi tästä kärsiä. Koska neulaset ovat tallella, ne tuottavat sokereita ja juuret kasvavat edelleen. Toisin sanoin, poistettava biomassa on vähäinen, mutta vaikutus puun kasvutapaan on suuri.

Männyistä sanotaan jopa, että ne eivät tee helposti takasilmuja. Tämä voi olla totta puilla, joille ei tehdä mitään toimenpiteitä, mutta erityisesti silmujen poisto saa männyn tekemään takasilmuja helposti. Tuntuma on, että ensimmäisellä kertaa silmuja tulee jonkin verran, mutta kun tätä (ja muita mäntyjen tekniikoita, jotka tähtäävät samaan) tehdään uudestaan ja uudestaan, takasilmuja alkaa tulla enemmän ja enemmän. Luulen että silmujen poisto johtaa vaikkapa satojen uusien silmujen aihioiden heräämiseen, mutta sitä mukaa, kun silmuja putkahtaa esiin, lisääntyvä auksiini alkaa rajoittaa niitä. Ne palaavat silloin lepotilaan, mutta etenevät taas kun seuraavan kerran tehdään toimenpiteitä.

Olen napsinut silmuja pois keväällä, ja silloin uusia silmuja putkahtaa esiin myös. Luulen että tämä on kuitenkin parempi tehdä loppukesästä, koska silloin silmut ovat keväällä valmiina, eikä kasvukautta hukata. Näin myös viileä syksy tulee hyötykäyttöön. Tällä voi olla isokin merkitys pitkässä juoksussa.


↧

Airamin uusi kasvilamppu

September 17, 2017, 6:01 am
$
0
0

Airamilla uusi kasvivalo, 10W spotti. Vaikuttaa aika hyvälle. Lampussa on 8 valkoista ja 5 punaista lediä. Eivät kerro mikä on spotin leveys, mutta on se spotti kuitenkin, veikkaisin että 35 astetta tai sinne päin.

15cm päähän lamppu tekee 100 Kluxia. Tämä on hiukan väärä arvo, luultavasti, koska lux-mittari ei ole herkkä punaiselle. Jos tarkoitus on vain pitää pikkupuu hengissä talven yli, yksi tämmöinen riittää varmasti, 20-30 cm päähän asetettuna. Jos haetaan tiheätä kasvua ja puun kehittymistä, laittaisin näitä 2-3 kpl pikkupuulle (max 25cm  korkea) 20cm päähän. Vinosti niin,  että alaoksat ovat yhtä kaukana lampusta kuin latvakin.

Helppo ratkaisu siis sen puoleen.

GU10 spotit ovat paljon pienempiä, ja ne on helpompi piilottaa. Mutta hyvä saada kunnollinen vaihtoehto e27 kannalla. Ja hyvä saada lamppu, jolla kasvit pysyvät hengissä talven yli.
↧
↧

Fiikus benjamina "Natasha"

September 17, 2017, 12:52 pm
$
0
0
Enpähän löytänyt tätä blogista tagien perusteella lainkaan.


Yksi vanhimpia puitani. En jaksanut hieroa kuvakulmaa kohdilleen.Rungot pitäisi pestä ennen kuvaa, mutta sitten niiden pitää taas kuivua. Korkeus ruukkuineen 20cm.



Kuva vuodelta 2012, jolloin puu jäi ulos liian myöhään syksyllä ja menetti useita pääoksiaan pakkaseen.


Kuva vuodelta 2007, jolloin puusta oli tarkoitus tulla jonkinlainen semicascade. Lempipuuni silloin. Olisiko ollut 3-5 vuotta kasvatuksessa siihen mennessä.




↧

Lavaviritystä osa 2

September 19, 2017, 12:19 pm
$
0
0
Toinen talvehdituslaatikko on viritetty.

Saranat ylimmässä laudassa vasemmalla

Lauta alhaalla kattoa varten
Lavassa on nyt kaksi tuuletusreikää. Rei'istä leikattu pala on tallessa, ja sillä voi tukkia aukon kovilla pakkasilla, jos tarpeen. Ulkopuolelle tulee ritilä. 



Pohjalla on verkko, ja kannen päälle tulevat styroksit mahtuvat laatikkoon kesän ajaksi. Tarkoitus oli, että myös kennolevy olisi mahtunut säilöön, mutta styroksit pienensivät laatikkoa niin paljon että ei mahdu. 


Lavassa on nyt Acer buergerianumia ja japaninvaahteroita. Kiva nähdä minne lämpötilat asettuvat. Testi, kuinka puihin vaikuttaa se, että pakkasille ne altistuvat luultavasti vasta joulukuussa.







↧

Uusia puita

September 23, 2017, 6:44 am
$
0
0
On taas tänäkin vuonna tullut hankittua yhtä ja toista - noin 15-20 puuta, joista osa isojakin.

Ensinnäkin järkkäsin 6 marjakuusta, joista onneksi minulle jäi vain 1. Kavereille meni jakoon loput. Onneksi siksi, että tila on kortilla. Matsku oli hyvää, useampi olisi kelvannut sen puolesta. Joukossa oli yksi tätä parempikin, mutta tämä on iso. Tyvi on 15cm. Poistettavaa materiaalia, jonka saimme kohtuuhintaan.

Latvassa tappi vasemmalle voisi olla uusi latva. Rungon matkalla on kymmenkunta pistettä,
joissa on uutta kasvua. Asento voisi olla summittaisesti tuo. Alin aksa oikealla joutuu
varmaankin lähtemään, samoin toinen runko, joka näkyy tuossa sisäkaarteessa. 

Sitten Mustilan taimipäiviltä käteen tarttunut okakuusi.


Tässä on okakuusen perusrunkoon vartettu lajiketta Diana. Varttokohdan alapuolelta, tai oikeastaan juuri varttokohdasta, puussa on oksa, joka on siis okakuusta. Hieno puun alku. Joskus vuoden kuluttua voisi typistää reilusti vartettua pätkää. Siitä vuoden kuluttua loput? Jotain pientä kaiverrattaa voi tuohon jättää, tai sitten ei. Puulla on kaksi mahdollista latvaa, joiden välillä ei tarvitse vielä muutamaan vuoteen valita.

Kiiltotuhkapensas, jonka löysin roskaläjästä.


Ei ollenkaan hiusjuuria. vain kanto, kuivia oksia ja muutama oksa, jossa oli pikkuruisia eläviä lehtiä. Olin koiran kanssa liikkeellä, joten ajattelin että haen sen lenkin jälkeen, mutta unohdin. Muistin asian vasta kun näin sen seuraavan kerran, usean päivän kuluttua. Kokeilin puuta, ja se oli jo kovin kevyt, eli kuivahtanut. Lehdet olivat vielä hengissä, joten nappasin puun mukaan. Se meni ämpäriin nesteytykseen  viikoksi, sitten säkkiin. Toivotaan parasta - mutta hällä väli. Nyt parin viikon kuluttua lehdet ovat hieman jopa kasvaneet, mutta tuskin sillä vielä on yhtään juuria. Ensi kesä sitten näyttää.

Olen kerännyt jonkin verran vastaavia puita, ja ne ovat lähteneet kasvuun hyvällä prosentilla. Äkkiä laskien 11 yksilöä, joista 9 on lähtenyt kasvamaan, kaikki lehtipuita (orapihlaja * 7, vaahtera * 1, unkarinsyreeni * 2, jonkun pajun karahka). Kannattaa siis ottaa kanto talteen, jos sellaiseen jossain törmää ja siinä on jotain ideaa. Kunnon liotus ja maahan tai säkkiin.


Keväällä nostettu vaahtera. Surkeat juuret ja suurin juuri suoraan alas - sanoisin että se tavallinen tarina vaahteran kohdalla. Tyvi kuitenkin levenee nätisti. Vahvan oloinen vesseli ja tykkää olla säkissä. Maa-aineksena kissanhiekkaa ja lecasoraa lähinnä. Olen bongannut tämän varmaan 10-15 vuotta sitten alunperin, pätkäissyt ensin ylempää, sitten raivausmies on pätkäissyt alempaa, ja lopulta minä tuosta mistä näkyy pari vuotta sitten. Suurin osa oksista on tullut sen jälkeen. Vähän haastava oksisto, mutta runko on kiva. Ensi vuoden saa olla vielä säkissä, mutta oikea asento pitäisi löytää ja alkaa langoitella oksia jotenkin, ennen kuin ne kovettuvat niin ettei niitä pysty taivuttamaan.



Viimeinen vesseli tältä erää, vaakasuora literati vai mikä tuo olisi. Kalliolta kerätty mänty. Juuret tulivat aika hyvin mukaan, paksuja juuria ei montaa ollut ja juuret menivät kiepille ruukkuun. Ensi kesä  näyttää. Kuvasta ei näy, mutta tämä on retkottanut kalliota vasten, ja päällä on kuollutta puuta jonkun verran. Se näyttää siltä, kuin puun yli olisi ajettu nastarenkailla useampaan otteeseen. Jos tämä jää henkiin, kuolleen puun alueita pitäisi laajentaa ja saada jonkinlaista kierteisyyttä niihin.





↧
Search

Ligu

September 27, 2017, 12:15 pm
$
0
0

Syksy tulee, ja harrastus on jo siirtynyt sisähommiin. Likusteri tuli sisään pari viikkoa sitten, ja on nyt kovassa kasvussa. Viime vuonna kävi niin, että puu kasvoi syksyllä kovasti. Nypin lehtiä pois kolmeen otteeseen. Sitten se jämähti. Kasvua tuli jonkun verran, mutta ei niin kovasti kuin syksyllä. Syytä en tiedä. Mistähän tuollainen verkkainen kehitys johtuu?

Kaikki tulee aina kuvattua siinä vaiheessa, kun puu on leikattu. Silloin näkyy rakenne paremmin, ja kehitys myös, mutta sikäli se on harhaanjohtavaa, että normaalisti puut eivät näytä siltä. Kaljuja kuvia luvassa muutama tänäkin syksynä.

Tagejä jos klikkaa, näkee muuten vanhat kuvat tästä. Olen antanut puulle tulla pari senttiä lisää korkeutta. Näyttää oikealta tuo latvan suunta nyt? Edelleen shohin, korkeus ruukun yläreunasta 14 senttiä, ruukkuineen alle 20.

Tämä on ruvennut tekemään ilmajuuria. En muista likusterilla nähneeni. Uudelleenistutuksen aika?

Puu on sentin pari liikaa vasemmalla.
↧
↧

Sisäkasvatusmietteitä

October 1, 2017, 11:18 am
$
0
0
Terraariot ovat olleet käytössä pari vuotta, ja alkaa tulla esiin kehitystarpeita.

Terraarioissa on reiät pohjassa, ja ne ovat allaskumilla vuoratussa laatikossa. Idea on, että puita voisi kastella reilusti, ei nyt ihan samoin kuin ulkona, mutta reilusti kuitenkin. Tämä ei oikein toimi. Vesi kertyy nopeasti terraarion alle, ja alusta levättyy rumasti ja alkaa myös haista. Suunniteltu fiksi on nostaa terraariot pari senttiä irti laatikon pohjalta jotta ilma kiertää paremmin ja laittaa mattamustat kaakelit terraarioiden pohjalle, jotta valo ei pääse kasvattamaan leviä ja toisaalta terraarion alle kertyvä sotku ei näy.

Istutusvälit ovat jonkin verran pidemmät kuin aikaisemissa systeemeissäni. Sisäpuut joutuu yleensä istuttamaan siinä vaiheessa, kun ruukut alkavat karstoittua enemmän vesijohtoveden kalkista. Terraariossa kastellaan vähemmän, joten kalkkia ja suoloja kertyy myös vastaavasti vähemmän. Ruukut eivät myöskään helposti kuivu aivan täysin, joten kastellessa suolot valuvat pois ruukusta helpommin.


Silti fiikusten kasvu tyssää kuten aikaisemminkin, ei yhtä nopeasti, mutta kuitenkin. Yllä kuvassa pahiten karstoittunut ja levättynyt puuni. Ruukku on huokoista punasavea, ja siihen myäs kertyy suoloja enemmän kuin kivitavaraan.

Hankin PH-mittarin. Maa-aineksen PH-arvo mitataan niin että maa-aineksen päälle kaadetaan vettä, annetaan seisoa riittävän kauan, ja mitataan vedestä PH. Arvoksi tuli tuolla kasvilla 6.5. Se on oikein hyvä arvo, mutta silti kasvu on tyssännyt. Olen lannoittanut sisälläkin Biogold Originalilla, ja se varmasti puskuroi PH:ta alaspäin. Toisesta ruukusta, jossa lannoitusta oli aivan minimaalisesti, mittasin arvon 7.0. Se on jonkin verran liian korkea, ei pahasti tosin.

PH on kohdillaan, mutta jotain sinne maa-ainekseen kertyy, se on selvä. Sähkönjohtokyvyn mittari on vielä matkalla, mutta veikkaan attä arvot ovat melkoisia.

Tein kaikille puille joita ei ole istutettu lähiaikoina uppokastelun. Annoin puiden liota vedessä noin tunnin. Aika sameaa se vesi tosiaan oli, joten jotain sieltä poistui. Tuon voisi tehdä parin kuukauden välein. Ennen uppokastelua kannattaa edellisenä päivänä kastella puut todella paljon, jotta suolot liukenevat valmiiksi. Tässä on siis kyse ihan maa-aineksen pesusta. Pesun jälkeen olisi hyvä hetki laittaa uudet Biogold-rakeet. Kokeilen nyt annostusta yksi nappula per ruukun pituuden 5 senttiä.


↧

Taas uusi lamppu

October 19, 2017, 12:53 pm
$
0
0
Osui lupaavan oloinen lamppu eteen ebayssä.


Ei varsinaista brändiä, ellei ebayn ilmoituksen kuvien www-osoitetta mgledcn.com sellaiseksi lasketa (joku Magic Lighting).

Oikein hyvä lamppu, yksi parhaista mitä on tullut eteen. 36W, 25 asteen keila, 4000 Kelviniä. Aktiivijäähy, joka ei ole aivan hiljainen, mutta ei kyllä äänekkäinkään.

Valontuotto on hyvä, 100 Kluxia 30 sentin päähän. Valokeilan koko on noin noin 10 senttiä tuolla etäisyydellä. Parilla valaisee pienen puun oikein hyvin sanotaan max 30cm korkuisen.

Hinta on 4 kpl erissä noin 30,-/kpl posteineen. Nämä tulivat UK:sta, joten ei veroja tai tulleja.

En avannut lamppua, joten en osaa sanoa saako tuulettimen vaihdettua esim. Noctuan hiljaisempaan.

↧

Kuurakuvia

October 24, 2017, 11:56 am
$
0
0
Tuli harvinaisen voimakkaat kuurat, jotka nippa nappa ehdin kuvata, olivat jo häviämässä. Piha oli aika hämärä, mutta eipä näytä viimeisenä olevaa kännykkäkuvaa haittaavan.





Nappasin tuosta viimeisestä kuvan myös kännykällä:



Värit ovat ylikorostetut, ja aika prosessoidun näköistä jälkeä, mutta ihan hyvä tuokin.Terävöitystä on törpön paljon, sitä ei taida päästä edes säätämään.

↧

Lisää sisäkasvatusmietteitä

October 28, 2017, 12:57 am
$
0
0

Virittelin terraarioita uuteen uskoon. Lasitausta on aina vähän häirinnyt minua, koska puut heijastuvat siitä ikävästi. 


Laitoin mattamustaa kaakelia taustaksi ja pohjalle. Eihän tuo mustaa ole, koska valot ovat kirkkaat, mutta jonkunlainen tumma harmaa kuitenkin. Lopputulos onkin minun silmääni tyylikäs, ja on sikäli hyvä, että hajavaloa tulee entistä vähemmän. Pömpeli on olohuoneessa, valoa yli 500W, mutta kun bambusäleverho on alhaalla, television katsominen yms. ei häiriinny.

Kaakelia jäi ylikin, joten puille voisi tehdä alustoja ja tasoja siitä. Pienet puut on parempi nostaa hieman lähemmäs valoja. Osa vedestä jää lillumaan pohjan kaakelin päälle kunnes on haihtunut, ja on hyvä nostaa ruukut irti siitä.

Kaakelin leikkuu oli oma shownsa. Halusin mahdollisimman vähän saumoja, joten käytin isoja 30x60cm lattiakaakeleita. Tarve leikatulle kaakelille oli minimissään 8 kpl. Tuntui overkilliltä ostaa moista varten varsinainen laattaleikkuri. Ostin lasiveitsen tapaisen työkalun, ja ajattelin että lautojen yms. kanssa leikkuu onnistuisi. Ei onnistu. Laatan paksuus on 8mm, ja se on niin kovaa kamaa, että oikea työkalu on pakollinen hankinta. Bauhausin myyjä sanoi, että noin 200 euron hintainen leikkuri on halvin toimiva. Kun myyjän silmä vältti, otin 60 euron version. Onneksi se toimi hienosti, vain ensimmäinen laatta epäonnistui. Todella kivaa puuhaa, sitten kun oli kunnollinen työkalu. Laatat saa leikattua aivan millilleen, kun keskittyy.

Taustan kaakelit ovat kiinni kaksipuoleisella teipillä, pohjalla olevat ovat irti, jotta ne pääsee pesemään. 


 Valoille on kokeilussa uutta asettelua. Ne ovat olleet suunnilleen noin:


 Nyt poistin valoja keskeltä, tavoitteena jotain tuon tapaista:
Ajatus on, että latva kasvaa joka tapauksessa. Alaoksille pitäisi saada kasvuun lisää potkua. 
↧
↧

Tervaleppiä

October 29, 2017, 6:30 am
$
0
0

Pilaritervaleppä "Sakari" on ollut lihotuskuurilla.




Kaikki paksuimmat oksat lähtivät taas.


Aika valtavia reikiä runkoon jäi. Eivät ne niin haittaa, mutta uhrioksat olisi voinut poistaa jo aikaisemminkin.

Tässä on meneillään rungon paksuntaminen ja kapeneman lisääminen. Tämä ei ole ainut tapa puiden lihottamiseen, ja olen viime aikoina törmännyt monesti melkeinpä vastakkaiseen menettelyyn. Siinä puun latvan annetaan kasvaa rauhassa, ja etukäteen katsottuja alaoksia kasvatetaan tulevan bonsain oksiksi ja latvaksi. Tämä onkin varmasti nopein tapa saada aikaan paksu runko. Kapenema sillä ei lisäänny. Jos kapenemaa jo on, tapa toimii varmasti sekin.


Kolme siementaimesta kasvatettua tervaleppää. Kasvatin näitä aluksi ruukussa, mutta joku vuosi takaperin laitoin ne maahan. Olin ennättänyt istuttaa ne pariin otteeseen, joten toivon mukaan puilla on jonkinlainen nebari tuolla :-). Leikkasin puut aika pieniksi keväällä, ja nyt ne olivat noin puolitoistametrisiä. Niiden olisi vielä hyvinkin voinut antaa kasvaa, mutta ne varjostavat kesällä koko penkkiä.


Yritin hakea puille tulevaa rungon linjaa. Alaoksat säästettäisiin paksuntamaan tyveä, jos niitä olisi. Muutoin katkaisukohta on siinä, missä kapenema päättyy.



↧

Viinivaahteran syksy

November 2, 2017, 12:00 pm
$
0
0

Viinivaahtera tiputtelee lehtensä aikaisin, samoihin aikoihin kuin meikäläinenkin vaahtera. Se on hyvä merkki, puu valmistautuu talveen. Hirmuiset ovat nuo lehtivälit, pisimmät joutuu hävittämään.

Nyt annoin puun kasvaaa koko kesän rauhassa, ja leikkasin vasta jokin aika puun sellaiseksi, että mahtuu kylmälavaan. Noinhan tuota voisi kasvattaa, kunnes ulkomuoto alkaa olla sellainen, että siirto ruukkuun alkaa houkutella.
↧
Search

Tyhjäkäyntiä

November 5, 2017, 6:29 am
$
0
0
Kävin Bauhausissa ja käteen tarttui sypressi. Tästä on minulla tullut tapa syksyisin, ostelen näitä ja värkkään niistä jotakin, halpoja kun ovat. Nämä eivät pysy vuosia hengissä sisällä, eivätkä kestä meikäläisiä talvia. En siis ole suhtautunut näiden kanssa touhuamiseen ollenkaan vakavasti. 

Parin vuoden kokemuksella voin sanoa, että lawsoninsypressi talvehtii kylmälavassa. Jos jotain hauskaa sattuu syntymään, ja jos puu vielä jää henkiin, niin mikäs siinä. 

"Oikean" yksilön valinnassa meni noin minuutti. Otin kolmannen mukaan, koska sillä oli paksu lyhyt tyvi. Hinta parikymppiä. 


Savet lähtevät juurista melkein itsestään.


Hiusjuuret ovat aika kuivia. Katkaisin pois paksut juuret, jotka eivät mahdu ruukkuun. Juuret murtuvat taivutettaessa, Hiusjuuria on ehkä riittävästi? Nyt poistin kaikki sellaiset paksummat juuret, jotka eivät kestäneet taivutusta ruukkuun.


Istutusalusta, akadama/hohkakivi/laavakivi/kissanhiekka. Lyhensin yläosaa sen verran, että mahtuu kylmälavaan.


Tuossa tuleva etupuoli. Kapenemaa on 6cm => 0 noin 12 sentin matkalla, joten shohin onnistuu sen puolesta.

Lukijakilpailu! Jääkö henkiin?

Vastauksia seuraavasti:

  1. Ei toivoakaan! Kuollut keväällä.
  2. Elossa keväällä
  3. Elossa vuoden kuluttua
  4. Elossa 3 vuoden kuluttua. 
Oikein vastanneita ei rangaista millään tavalla. 

↧

Kosteusprobleemia

November 7, 2017, 12:02 pm
$
0
0
Lavat ovat nyt erittäin kosteita, kosteus on 100% heti jos on kansi päällä, vaikka se olisi reilusti raollaankin. Minulla on 30W lämpökaapeli, ja testasin huvikseni, mitä se vaikuttaa, jos laittaa lavan pohjalle.


Lämpötila nousi 4-5 astetta, samalla ilmankosteus tippui 99% => 93%.

Tämä on kotimaisille puille tarkoitettu lava, eikä siellä ole vielä puita.
↧
↧

Fiikus

November 11, 2017, 11:26 am
$
0
0

Fiikus sai lisää lankaa. Nyt virittelin lähinnä puun oikeaa puolta. Siitä tulikin aika hyvä.

Vasen puoli on näemmä noussut vähän, pitänee vielä säätää.

Tämä näyttää hyvin sekavalta kuvissa. Yritän kasvattaa oksat ilman oksapilviä, "luonnollisesti", vaikka käsite onkin aika venytetty tässä yhteydessä. Rakenne näkyy vasta kun lehdet poistetaan, ja sen vuoro on vasta sitten joskus.

En halunnut käyttää aikaa kuvankäsittelyssä, niin se on nyt tuommoinen. Kaikenlaisia virheitä näkyy.

Tuossa m,uuten kuva parin viikon takaa, ylhäältä päin. Ehkä siitä näkee mitä tässä ajetaan takaa?




↧

Sateensuojaa

November 12, 2017, 10:37 am
$
0
0
Olen yrittänyt pitää japaninvaahteroille yms. lavojen kansia raollaan, jotta puut voisivat olla hiukan lämpimämmässä ja sateensuojassa. Ei oikein toimi, lavoissa on kosteusprosentti 95-100 koko ajan, ja silloin homeet alkavat rehottaa. Nyt laitoin sitten kaikkien laatikoiden katot noin:


Eli lavat ovat 10-12 senttiä auki joka puolelta, ja kansi tarjoaa sateensuojan. Mieluiten laittaisin pöytien ja hyllyjen päälle katot, mutta se ei ole helposti järkätty. 

Vettä on taas satanut melkein koko syksyn. Jatkossa aion siirtää kotimaisetkin puut sateensuojaan jo syys-lokakuussa. Talvisuojausta (pakkasta vastaan) kotimaiset puut tarvitsevat vasta joulu-tammikuussa, mutta olot ovat ylettömän märät loppusyksystä alkaen kuukausitolkulla.

Tarkemmin ajatellen, tässä lienee ollut minulla iso virhe. Selittää ehkä jonkun yllättäen kuolleen puun kuolinsyyn. Pitkä märkä syksy?

Toinen asia, tuntuu toimivan ihan hyvin lämmittää vähän lavoja / laatikoita. Kotimaiset puut eivät sellaista tarvitse, mutta liki kaikki muut voisivat hyötyä lavan lämmittämisestä. Saisi ehkä kasvukauttakin pidennettyä. Voisi testata esim. 10W / m^2 teholla ensin. Nollan tietämissä 30W teho nostaa suljetun 2 neliön laatikon lämpötilaa n. 5 astetta ja tiputtaa samalla kosteusprosentin noin yhdeksäänkymmeneen. Laatikossa on ylhäällä tuuletusreikä ja alalaidassa on rakoa. 

Kasvukauden pidentäminen voisi olla helpompaa keväästä. Japaninvaahterat reagoivat todella hyvin, kun syyskuussa laitoin niille kannen päälle. Ne lähtivät siis kasvamaan, tekivät uutta lehteä. Härmää ilmestyi kuitenkin myös, ja se ei vetele. 

Tuuletusta voisi myös järjestää, mutta luulen että syksyisin ilma on niin märkää, ettei sillä ole paljon merkitystä. Kosteusprosentit ovat ulkonakin 90-100. Talvella tuuletus auttanee kyllä, kun nollan alapuolella ilman sitoma kosteus romahtaa.

Laatikot voisi siis ottaa käyttöön sateensuojina jo aikaisemmin. Ensin kannet noin kuin kuvassa. Kasveja on silloin kasteltava, mutta mikäs siinä (tai poistaa kannet välillä sadepäivän ajaksi). Kannet saavat olla noin kunnes tulee pakkasia. Välillä joutuu siivoamaan vähän, koska laatikkoon pudonneet lehdet kannattaa kerätä pois. Kun tulee pakkasta, eli laatikossa lämpötila laskee alle nollan, voi kannen sulkea. Sitten kun lämpötila laskee alle 5 miinusasteen, pannaan styroksit päälle.  

Sitten kategorian 3 kasveille voisi koittaa lievää lämmitystä. Pienet watit kiinnostavat siksi, että ei tarvittaisi termostaatteja yms. Kaikki säätötekniikka kuitenkin hajoaa. Lämmitystä on helppo tarjota, valoa ei niinkään, joten pimeimpään aikaan marras-helmikuussa kasvien on syytä olla talvilevossa. 



↧

Sunshine in the north!

November 14, 2017, 11:13 am
$
0
0
In English for a change!

A friend studied Finnish climate, comparing it to the rest of a Europe. I did some reading myself, and results are interesting. Data is from here (thanks Slaven for digging that up!)

First here is a chart of sunny hours in some European cities (same graph as in previous blog, except I added average from other cities than Helsinki):


To simplify things, here is the same with less cities:

Athens is the sunniest, Glasgow is the darkest city in the data. In the summertime Helsinki does very well. In the December and January Helsinki is the darkest city, and of course if we go even more north, there will be no sunlight at all during winter months.

Trees are more or less dormant in the winter, so who cares about winter months! Here is the same chart of only summer half of the year (I know in Southern Europe active growing period starts before April and ends after Septemper).



Thing look rather nice for Helsinki. To summarize, we have a long winter, but we also have very good but short summer. Last three summers have been cold and rainy, but I try to be positive here!

I believe above has some implications. Growth period starts at April, and autumn really starts at the end of August. If all goes well, we get 5 months of active growing period. Autumn is very long, dark and rainy. Often weather as about the same from September to Chrismas, just getting slowly cooler. There may be several short periods when temperatures are below zero.

It may sound strange, but I needed to see charts above to fully understand, that often we can not do things like they are done more south. For example,
  • How many growth spurts there are for deciduous trees
  • Can one repot in autumn, or to put it better, HOW can one repot in the autumn, to get full use of the long autumn and short summer (protection from both rain and coldest temperatures, even for domestic trees?)
  • April is already quite sunny, but there is still snow. How can we elongate growing period in the spring? Even to March?
  • August, the same thing. Domestic trees are starting to prepare for winter already, and they are wise to do that. Trees from south, they could still grow. Perhaps even to September?






↧
Viewing all 226 articles
Browse latest View live
Search